OPISKELU

On nyt ohi! Ei, en valmistunut, mutta Singaporen opinnot on nyt purkissa. Tänään oli viimeinen tentti ja ajattelin laittaa nyt muutaman ajatuksen näistä tänne, vaikka normaalisti lähinnä kuvia julkaisenkin. Kävin täällä siis kolme kurssia, maksimi olisi ollut viisi. Minulla oli kiinan alkeet, insinöörijohtamiskurssi sekä tuotanto- ja markkinastrategiaa (näin vapaasti suomennettua). 

Pisteet erittäin hyvästä ja käytännöllisestä lukujärjestysohjelmasta NUS:lle. Tässä minun syksyn lukkarini.

Kiinan opinnot oli omalta kohdallani ne rankimmat. Kiinaa oli kuusi tuntia viikossa ja opetustyyli varsin jännittävä. Kaikki piti osata heti nyt ja samantien. Tahti oli kova ja opettaja vaativa. Tutoropettajamme tuppasi nauramaan aasialaiseen hihitystyyliin, jos joku vastasi tunnilla väärin. No siitäkin selvittiin, muutamien huulten puremisien jälkeen ihan kunnialla. 

Kiinasta meillä oli tosiaan kolme testiä, yksi ryhmätyö, kaksi kirjallista koetta ja suullinen koe. Tässä linkki meidän ryhmätyön blogiin: http://chineseprojectnus.blogspot.sg/

Kiinan materiaaleja, testejä ja vihko täynnä harjoituksia.

Täällä kokeet järjestetään lukukauden lopuksi erillisillä koeviikoilla, jolloin kaikki lukusalit, kirjastot ja osa ruokaloista on auki 24/7, että opiskelijat saavat opiskella rauhassa. Kokeet ovat Suomen mittapuulla lyhyitä, vain 1,5-2,5 tuntia. Yleensä tulee kiire ja aikaa miettimiselle ei juurikaan ole. Täällä myös pidetään paljon "open book" kokeita, eli omat muistiinpanot saa ottaa kokeeseen mukaan - no ei hirveästi lohduta, kun aikaa ei muutenkaan ole, saati papereiden pläräämiseen.

Tässä oma koelistani. Istumapaikatkin on ennalta määrätty. Kiinan tentit olivat ennen varsinaista koeviikkoa.

Näin kävi tänään ainakin itselle, kymmenen minuuttia jäljellä tenttiä ja yhtä vastausta en ollut vielä edes aloittanut.

Lyhyesti ja ytimekkäästi voidaan siis sanoa, että yliopisto on Aasiassa todella lukiotyylistä ja systeemiin tottumiseen voi mennä hetki, jos/kun on tottunut Suomen akateemiseen vapauteen. Omilla aivoilla ajatteluun ei kamalasti kannusteta, vaan on vain parempi opetella kaikki ulkoa ja vastata, kuten papereissa sanotaan. Kilpailu arvosanoista on kovaa, täällä kun kurssien arvosanat menevät gaussin käyrällä. Opettajat kannustavat parhauteen ja omien ja kavereiden kokemuksten perusteella, onnistumisista ei kamalasti kehuta, ellei sitten kaikki sattunut menemään täydellisesti. Opettavainen kokemus siis takana.

MEKONG DELTA

Tehtiin Vietnamissa yksi päiväretki maaseudulle katsomaan Vietnamin hedelmällisintä aluetta, mistä suuri osa maan hedelmistä ja riisistä tulee. Tarjolla olisi ollut myös reissuja mm.sodan aikaisiin tunneliverkosoihin, mutta homma tuntuu nykyään vähän häpeilemättömältä (paikalla pääsee poseeraamaan tunneleissa ja räiskimään aseilla ampuradalla), joten päätettiin skipata se. 
Maanantaina sitten startattiin ihan kahdeksan jälkeen n.40 muun länkkärituristin kanssa kohti maaseutua. Matkaa kaupungista Mekong Deltaan on vain n.75 kilometriä, mutta tiet ovat niin surkeassa kunnossa, että aikaa matkaan hurahti n.2 tuntia suuntaansa.

Ensimmäisenä meidät vietiin hunaja/hedelmätilalle. Opas piti pienen esittelyn ja sitten kaikki halukkaat saivat työntää sormensa tuohon kennoon ja maistaa hunajaa.

 Hunajaa ja naamavoidetta.

 Hunajamaisteluiden, hedelmien ja musiikkiesitysten jälkeen jatkettiin matkaa jokea pitkin kookoskarkkitehtaalle. Paikalliset soutivat meidät tuollaisilla veneillä ja saatiin kaikki vielä hienot vietnamilaishatut päähän.

 Vesi oli ruskeaa ja likaista, mutta muuten matka oli ihan idyllinen.

Kookoskarkkitahnaa.

 Siinä laitetaan karkkeja papereihin.

Karkkivierailun jälkeen jatkettiin matkaa isommalla moottorisoidulla paatilla saarelle, missä syötiin lounas. Iltapäivällä jatkettiin matkaa Vinh Trang Pagodalle, mistä seuraavat kuvat on. Tämä Pagoda on rakennettu 1800-luvun puolivälin tietämillä ja se yhdistelee eurooppalaista sekä aasialaista arkkitehtuuria

 Seisova sekä istuva buddha.

 Nukkuva buddha.

Retki oli ihan hauska, vaikka oppaamme kielitaito oli hieman rajallinen. Esittelyt menivät suunnilleen näin:

"Vasemmalla näette riisipellon, riisin väri on vihreä, sitten se on keltainen. Nyt riisin väri on keltainen. Keltainen on riisin väri.
Keltaisen vaiheen jälkeen tulee musta vaihe. Silloin riisin väri on musta. Musta on tuhkan väri. Riisin väri on musta, musta on tuhkan väri."

Tästä revittiin useammankin kerran huumoria matkan aikana.

HO CHI MINH CITY

Viime yönä palasin juuri neljän yön Vietnamin reissulta. Ho Chi Minh City, entiseltä nimeltään Saigon, on Vietnamin suurin kaupunki. Asukkaita siellä on 5-9 miljoonaa, kukaan ei oikein tunnu tietävän tarkkaa lukua. Ei oltu suunniteltu tarkkaa ohjelmaa (ei oikeasti oltu suunniteltu yhtään mitään), ainoat vaatimukset oli saaada nukkua, käydä hieronnassa ja tehdä päiväretki maaseudulle. Tässä kuvia kaupungista, teen vielä erillisen kokoelman retkikuvista.

Meidän guesthouse/hotelli oli Saigonin reppureissaaja-aluuella. Hostelleja, hotelleja, hierontapaikkoja, ravintoloita, anniskeluravintoloita ja kauppoja vierivieressä. Länkkäreitä oli huimat määrät ja paikallisia kaupustelijoita melkein sitäkin enemmän.

"Perinteinen" aasialainen kopio/krääsä/käsityömarketti löytyy myös HCMC:tä. Mitään tavaraa en ostanut, matkaseurani senkin edestä.

Vietnamilainen ruoka oli ihanaa! Tuoreita yrttejä, kamalasti kaikkea vihreää, riisinuudelikeittoa, käärittäviä rullia, täytettyjä patonkeja. Kaikki mitä syötiin oli hyvää ja ruoka oli vielä todella edullista. Nam.

 Perinteinen nuudelisoppa, Pho.

 Ananasmehu ja paikallinen kalja.

 Rullaatirullaa.

 Katukeittiöstä rullia...

 ...ja näin herkullinen annos saatiin kahdelle.

Syöminen tuotti välillä vähän vaikeuksia :D

Käytiin kattomassa myös pakollisia turistikohteita:

Oopperatalo ja mainio mainospyörä.

 Muutaman kerran piti karttaakin vilkaista.

Saigon Notre Dame Cathedral.

Vanha postitoimisto on Vietnamin suurin, se on rakennettu 1880-luvun lopulla.

 Hillitystä roosasta kirkkaan oranssiksi. Mainio värivalinta maalarilla.

Kaupunki on pinta-alaltaan valtava, mutta koska oltiin jalan liikenteessä, oli tutkittava alue luonnollisesti melko pieni. Loppuun vielä sekalainen kuvapläjäys kaupungilta.

Roskia  oli kaikkialla, osa oli jopa osunut roskikseen asti.

 Tein itse ja säästin = kiva sähkötolppa.

 Kasviksia ja hedelmiä myynnissä.

Ho Chi Minhissä talot ovat ihanan kapeita, tässä kapein bongaamani talo.

 Kasviksia suoraan maaseudulta.

Paikalliset naiset käyttivät todella paljon pyjamia. Tai ainakin ne näyttivät pyjalmilta. Ylä- ja alaosa olivat samaa kuosia ja samaa materiaalia.