Mitä tehdään kun yliopistosta on viikko vapaata ja koulu sattuu olemaan keskellä Aasiaa? No paikalliset opiskelijat pänttäävät viikon, koska koulu on tärkeä asia, pitää olla luokan paras ja kaikki materiaali pitää osata ulkoa. Vaihto-opiskelijat lähtevät tietysti reissuun tai ottavat muuten vain rennosti. Itse valitsin reissun ja suuntasin Japaniin jo perjantaina aamulennolla.
Lauantai oli ensimmäinen kokonainen päivä Tokiossa ja tässä sekalaisen valikoitu kattaus kuvia ensimmäisestä päivästä.
Metrossa oli keskipäivällä kovin hiljaista ja istumapaikan sai helposti.
Kun päästiin katutasoon, matkaseurani halusi ensimmäiseen vastaantulevaan nuudelikojuun, jonne yksikään normaali (kieltä osaamaton) turisti tuskin olisi eksynyt.
Askeettinen sisustus ja minituolit.
Välinuudeleiden jälkeen päästiin ihan määränpäähänkin eli Kappabashin keittökadulle. Katu oli molemmin puolin täynnä keittiöpuoteja, missä myytiin kaikkea mahdollista mitä vain kuvitella saattaa: kippoja, kuppeja, muoviruokia, kodinkoneita, tuoleja, pöytiä, ruokalistoja, aterimia, veitsiä, siivilöitä jne. Kauppoja tutkiessa vierähti useampi tunti ja kyllähän sieltä löytyi kaikenlaista mitä ei kyllä ikinä kuvitellut kenenkään tarvitsevan.
Muumimukeja.
Kahvinkeittimiä..?
Muoviruokakauppa. Alesta huolimatta ei jostain syystä ostettu yhtään muovista ruoka-annosta.
Piparimuotteja, kauhoja, lisää muotteja ja lisää kauhoja.
Syömäpuikkoja, yhdessä paketissa oli unikkokääreet, varmasti ihan Marimekon luvalla printatut.
Maisemia sivukujilla.
Kappabashin alueelta jatkoimme matkaa Uenoon tarkoituksena käydä Uenon puistossa. Metromatkan aikana alkoi kuitenkin satamaan hieman vettä joten päätettiin unohtaa puisto ja keskittyä syömiseen ja japanilaisten ihmettelyyn.
Takseja jonossa.
Kalaleivoskoju näytti hauskalta, joten pakkohan niitä oli maistaa ja hyväähän se oli, vaikka ei se kyllä kalalle maistunut (ehkä ihan hyvä).
Kaiken ihmettelyn keskellä meinasi tulla taas nälkä, joten syömään piti päästä. Summamutikassa valittu sushiravintola osoittautui loistavaksi ja edulliseksi valinnaksi ja olisin voinut istua siellä koko illan.
Ravintola oli täynnä paikallisia, mutta hyvin mukaan mahtui muutama turistikin.
Ihastuin Japaniin jo ensimmäisenä päivänä. Ihmiset ovat mukavia, ruoka on todella hyvää ja kaikkialla on siistiä. Vaikka Tokio on suuri, on siellä todella turvallinen olo. Kysymällä saa apua (toki japanin taidoista ei ole haittaa) ja karttaa lukemalla pääsee jo pitkälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti