MALAKKA

Sunnuntaina 5.10. suunnattiin sitten Malakaan, Melakaan (miksi sitä nyt kukakin haluaa kutsua) eli Malesian länsirannikolla sijaitsevaan hieman pienempään historialliseen rantakaupunkiin. Tarkoituksen oli ottaa bussi maanantaina kohti Singaporea, mutta koska maanantaina oli yleinen pyhäpäivä, olivat kaikki bussivuorot täynnä. Saatiin kuitenkin liput tiistaille ja Malakan reissu pidentyi kahdeksi yöksi yhden sijaan. Malakalla on pitkä historia ja siellä näkyy selvästi Malesian monet vaiheet siirtomaana.

Viikonloppuisin Chinatownissa on yömarkkinat ja pääkatu suljetaan autoilta. Tunnelma oli tiivis ja kaupustelijoita riitti.

Paikalliset riksakuskit ovat tuunanneet menopelinsä melko mielenkiintoisesti. Poppi soi täysillä, valot vilkkuivat ja kyyti olisi ollut kallis.

Automatisoitu kalaleivoskone. Putkista pruutattiin taikina muottiin, jotka jatkoivat matkaansa vasemmalle. Alhaalla oikealla on juuri avautunut muotti, mistä valmis leivonnainen voidaan poimia.

Markkinatunnelma oli mainio ja kierreltiin kojuja useampi tunti.

Kaupungin keskusaukion suihkulähde. Isot lintuparvet valtasivat nuo taaimmaiset puut iltaisin ja sainkin sieltä kakkalastin päähäni sunnuntaina illalla. Maanantaina yrittivät mokomat samaa, mutta kakkapommi meni puoli metriä ohi, onneksi.

Jokinäkymät

Historialliset rauniot.

Tämä talo näytti ihan siirtomaa-ajan hienostoihmisten huvilalta, mutta meille ei valitettavasti ikinä selvinnyt, että mikä se on ja kuka siellä mahdollisesti asuu.

Malesian vanhin kirkko, tai paremminkin kirkon rauniot.

Hollantilaisten siirtomaa-ajasta on jäänyt muistoksi ainakin yksi pieni tuulimylly.

Yövyttiin hostellissa, tällä kertaa koko sakki samassa huoneessa. Hostelli oli ihan siisti, mutta ei kyllä vetänyt mitenkään vertoja Kuala Lumpurin majoitukseen. Ei olla, tai minä en ole, vieläkään täysin varma, että oliko täällä lutikoita ja jos, tuotiinko ne mukanamme Singaporeen. Yök. No havainnointi jatkukoon.

Yhteinen tila ja pari blondia. Malesiassa ihmiset tuijottivat paljon avoimemmin kuin Singaporessa. Muiden vaihtareiden kanssa juteltuani, heillä ei ollut samanlaisia kokemuksia, joten olisiko sitten johtunut meidän hiuksista ja sinisistä silmistä.

 Huoneen hintaan ei kuulunut aamupala, mutta omistajan vaimo teki sitä pientä korvausta vastaan ja se oli hyvää. Jopa itsetehtyä leipää ja sitähän olisikin voinut sitten mutustaa vaikka koko päivän.

Malesia on tosiaan ollut useammankin Euroopan maan valloittama ja sen huomasi kyllä katukuvata. Chinatownin vanhat talot olivat matalia ja eurooppalaistyylisiä. Oli kirkkoja, raunioita yms. Itse tykkäsin tästä pikkuisesta ja sympaattisesta kaupungista huomattavasti enemmän kuin Kuola Lumpurista, tunnelma oli jotenkin aidompi, kun taas Malesian pääkaupunki tuntui olevan vain yksi iso kaupunki muiden joukussa.

Englantilaistyylinen postilaatikko.

Ja varsin suloinen hostelli. Näinköhän sisustuskin olisi ollut yhtä pinkki...