BLUE MOUNTAINS

Vihdoinkin uusia kuulumisia, yritin jo eilen ladata nämä kuvat blogiin, mutta yli tunnin yrittämisen jälkeen, kone pimeni ja koko homma piti aloittaa alusta. Hostellien wifit ei yleensä ole niitä parhaita, mutta tässä nyt kuulumisia viime päiviltä.

Saavuin Australiaan tiistaina päivällä ja vietettyäni muutaman päivän Sydneyssä suuntasin perjantaina kohti Blue Mountainsia. Blue Mountains on kansallispuisto ja ollut UNESCOn maailmanperintökohde vuodesta 2000 alkaen. Aamujuna lähti rautatieasemalta 7.23, joten herätys oli aikainen. Paikallisjunassa hurahti kaksi tuntia nuokkuen ja yhdeksi yöksi varaamaani hostelliinkin olin kirjautunut jo ennen kymmentä.

Sain kartan hostellista, hieman ohjeita ja lähdin kävelemään kohti näköalapaikkaa. Blue Mountainsin tunnetuin maisema sijaitsee Katoomban kylän laidalla ja juna-asemalta sinne käveli kahdessakymmenessä minuutissa. Ilman sen suurempia suunnitelmia päädyin tekemään viiden tunnin patikkaretken (sisältäen paljon valokuvaamista), jonka jälkeen piti palata vielä takaisin hostellille.

 Tämä kuva on omistettu äitille - löysin läskilehtiä Australiasta.

 Echo Point näköalapaikalla. En kovin pitkäksi aikaa jaksanut jäädä tänne kuvaamaan, koska paikka oli täynnä aasialaisia turisteja napsimassa kuvia.

 Ja matkaan.

 Tuolta lähdin kävelemään. Reitti meni rinteen yläosaa pitkin muutaman kilometrin, mistä päädyin sitten pikkuhiljaa alaspäin. Rappusia riitti.

 Maisemat olivat todella vaihtelevat - oli sademetsäpätkiä, kuivempia pätkiä, hiekkaa, mutaa.

Ja tässä totuus siitä miten hyvin itselaukaisimella otetut kuvat onnistuvat :D Joko on liian valoisaa tai liian tummaa.

 Vesiputous

 Ja alas tieni käy. Hauskintahan tässä on, etten aluksi edes ajatellut, että pakkohan tämä sama rappusmäärä täytyy jossain vaiheessa kiivetä myös ylöspäin. 

 Alhaalla oli puusto tiheämpää. 

 Istuin levähtämään hetkeksi ennen Giant Stairwaysia ja paikallinen harakka (ehkä?) tuli viereisellä oksalle hengailemaan ainakin viideksi minuutiksi. Reitillä näkyi paljon muitakin lintuja: punaisia, valkoisia ja mustia papukaijoja.

 Minun patikkaretkeni päättyi näihin rappusiin. 900 askelmaa jyrkästi ylöspäin. Ei kamalasti naurattanut neljän tunnin patikoinnin jälkeen, mutta selvisin ylös.

Three Sisters. Rappusten yläosa tuli tänne.

Tästä vielä kävelin hieman yli kaksi kilometriä hostellille. Matkalla yllätti karsea sadekuuro, näin jopa rakeita. Onneksi ehdin bussikatoksen alle suojaan. 

Hostellilla ruoka maistui ja loppupäivä meni rentoutuessa ja hostellilla ihmisten kanssa jutellessa ja tutustuessa. Blue Mountainsilta jatkoin lauantaina matkaa takaisin Sydneyyn. Ja koska miun kuvat ei taida ihan tehdä oikeutta kyseiselle paikalle, on tässä vielä linkki virallisille sivuille, mistä näkee koko komeuden: http://www.bluemts.com.au/info/thingstodo/threesisters/